Miksi Harvardia ei kutsuta ”Amerikan kansalliseksi yliopistoksi”? Nimiin kätketty maailmanhistoria on luultua kiehtovampi
Oletko koskaan miettinyt tätä kysymystä?
Meillä on ”kansallisia” Tsinghua-yliopistoja ja ”kansallisia” Taiwanin yliopistoja, ja Venäjälläkin on valtavasti ”kansallisia” yliopistoja. Mutta miksi maailman huippuyliopistoilla, kuten Harvardilla, Yalella, Oxfordilla ja Cambridgellä, ei ole nimessään sanaa ”National” (kansallinen)?
Vielä kummallisempaa on se, että Britanniassa on ”Imperial College” (keisarillinen college), joka kuulostaa todella mahtipontiselta, kun taas Saksa ja Japani pyrkivät toisen maailmansodan jälkeen kiihkeästi poistamaan yliopistojensa nimistä ”keisarillinen” tai ”kansallinen” -sanoja.
Mistä tässä kaikessa oikein on kyse? Onko niin, että sanalla ”kansallinen” on ulkomailla jokin merkitys, jota emme tiedä?
Tänään paljastamme tämän yliopistojen nimiin kätkeytyvän salaisuuden. Itse asiassa yliopiston nimeäminen on kuin ravintolan nimeäminen – nimi ei ole vain tunniste, vaan myös julistus.
Ensimmäinen ravintola: ”Vanha Wangin kotiruoka” – yhteisöä palveleva paikallinen yliopisto
Kuvittele, että haluaisit avata ravintolan Yhdysvalloissa. Kutsuisitko sitä ”Amerikan parhaaksi mestarikokiksi”? Todennäköisesti et. Kutsunee sitä ”Kalifornian aurinkokeittiöksi” tai ”Texasin grillipaikaksi”. Se kuulostaa ystävälliseltä ja aidolta, ja se kertoo selvästi: palvelen tämän alueen asukkaita.
Yhdysvaltojen ”osavaltioyliopistot” (State University) noudattavat tätä logiikkaa.
Esimerkiksi Kalifornian yliopiston (University of California) ja Texasin yliopiston (University of Texas) nimet korostavat ”osavaltiota” pikemmin kuin ”kansakuntaa”. Tämä on erittäin fiksu lähestymistapa, sillä se osoittaa yliopiston julkisen luonteen ja sen, että se palvelee osavaltion veronmaksajia, samalla kun se taitavasti välttää ”National”-sanan mahdollisesti aiheuttamia ongelmia.
Sillä Yhdysvalloissa ja monissa länsimaissa ”nationalismi” (nationalism) on hyvin herkkä sana, joka helposti yhdistetään sotaan, konflikteihin ja muukalaisvihaan. Siksi ”State”-sanan käyttäminen ”National”-sanan sijaan on kuin ravintolan nimeäminen ”Vanha Wangin kotiruoaksi” – vaatimaton, käytännöllinen ja keskittynyt tarjoamaan parasta palvelua lähimmäisilleen.
Toinen ravintola: ”Kiinan ensimmäinen paviljonki” – maan keulakuvaa edustava lippulaiva yliopisto
Tietysti on myös ravintolanomistajia, joilla on suuria tavoitteita ja jotka haluavat olla kansallinen vertailukohta. He nimeäisivät ravintolansa ”Kiinan ensimmäiseksi paviljongiksi” tai ”Pekingin ankan pääkonttoriksi”. Tämä nimi viestii itseluottamuksesta, joka ei jätä ketään kylmäksi; se ei ole vain ravintola, vaan myös maan gastronomian keulakuva.
Joidenkin maiden ”kansalliset yliopistot” edustavat juuri tätä roolia.
Esimerkiksi ”Australian kansallinen yliopisto” (Australian National University) tai ”Singaporen kansallinen yliopisto” (National University of Singapore). Näissä maissa ”National University” on yleensä vain yksi, ja se on koko maan voimin luotu akateeminen lippulaiva, joka edustaa maan korkeinta tasoa. Sen nimi on loistava kansallinen käyntikortti.
Tämä eroaa täysin meidän tottumastamme tilanteesta, jossa on paljon ”kansallisia” yliopistoja. Niiden kohdalla ”National” tarkoittaa ainutlaatuista ja arvokasta asemaa.
Kolmas ravintola: ”Yamaton valloitusruokala” – hyökkäyksen leimaa kantava keisarillinen yliopisto
Kuvittele nyt pahin mahdollinen tilanne.
Ravintola, jota ei kutsuta kotiruokalaksi eikä ensimmäiseksi paviljongiksi, vaan ”Yamaton valloitusruokalaksi” tai ”Germaanien huippuherkuksi”, ja joka on avattu miehitetylle alueelle. Tämän ravintolan tarkoituksena ei ole ruoanlaitto, vaan sen nimi ja olemassaolo muistuttavat jatkuvasti paikallisia: ”Me olemme valloittaneet teidät.”
Tästä syystä sanat ”National” ja ”Imperial” (keisarillinen) ovat historiallisesti muuttuneet niin ”myrkyllisiksi”.
Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa ja Japanin keisarikunta perustivat miehitetyille alueille niin kutsuttuja ”keisarillisia yliopistoja” (Reichsuniversität / Teikoku Daigaku). Nämä koulut olivat työkaluja kulttuurisen hyökkäyksen ja rodullisen assimilaation edistämiseen, ja yliopiston nimi oli kuin kasvoihin tatuoitu historiallinen merkki, täynnä väkivaltaa ja sortoa.
Sodan jälkeen nämä nimet olivat valtava häpeä. Saksa, Japani ja muut Euroopan maat poistivat nopeasti tällaiset yliopiston nimet historiasta. Ihmiset suhtautuivat sanaan ”National” poikkeuksellisen varovaisesti peläten, että se liitettäisiin fasismiin tai imperialismiin.
Tästä syystä Euroopan mantereella on nykyään vaikea löytää kokonaisvaltaista yliopistoa, jonka nimessä olisi ”National”. Jopa Alankomaiden historiallinen ”Rijksuniversiteit” (kirjaimellisesti kansallinen yliopisto) mieluummin kääntää nimensä kansainvälisessä markkinoinnissa taitavasti neutraalimpaan ”State University” -muotoon välttääkseen kaikki tarpeettomat assosiaatiot.
Maailmankuva yliopiston nimien takana
Nyt, kun tarkastelemme uudelleen näitä nimiä, kaikki selkenee:
- Yhdysvallat käyttää ”osavaltio”-nimeä, mikä on pragmatismia ja korostaa paikallista palvelua.
- Iso-Britannia säilyttää ”Imperial Collegen”, kuin vanha aatelinen, joka ei ole unohtanut ”imperiumia, jossa aurinko ei koskaan laske” – historialliset jäänteet on säilytetty.
- Australia ja Singapore käyttävät ”kansallinen”-nimeä, mikä on kansallinen käyntikortti ja osoittaa huippuluokan itseluottamusta.
- Manner-Eurooppa välttää yleensä ”kansallinen”-sanaa, mikä on historiallista pohdintaa ja varovaista rajanvetoa kestämättömän menneisyyden kanssa.
Yksinkertaisen yliopiston nimen takana on kuitenkin valtion maailmankuva, historiankäsitys ja arvot. Se kertoo meille, että kieli on paljon muutakin kuin sanojen kirjaimellinen yhdistelmä. Jokaisen sanan takana on kulttuuri, historia ja tunteita.
Tämä on monikulttuurisen vuorovaikutuksen viehättävin mutta myös haastavin puoli. Yksinkertainen konekäännös saattaa kertoa sinulle, että ”National” on ”kansallinen”, mutta se ei voi kertoa sinulle sen tuhansia merkityksiä eri konteksteissa – onko se kunniaa, vastuuta vai arpi?
Jotta voimme todella ymmärtää maailmaa ja käydä syvällistä vuoropuhelua eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa, meidän on nähtävä näiden sanojen takana olevat tarinat.
Ja tämä onkin viestinnän todellinen merkitys.
*Haluatko käydä syvällistä vuoropuhelua ihmisten kanssa eri puolilta maailmaa ja ymmärtää heidän kielensä takana olevia kulttuuritarinoita? Kokeile Intent-sovellusta. Se on huippuluokan tekoälykäännöksillä varustettu chat-sovellus, jonka avulla voit ylittää kielimuurit ja keskustella sujuvasti kenen tahansa kanssa maailmassa, ja todella ymmärtää toisianne.*