Tapasi oppia kieliä on saattanut olla virheellinen alusta alkaen

Monilla meistä on ollut tällainen kokemus: olemme käyttäneet vuosia englannin opiskeluun ja päntänneet lukemattomia sanoja, mutta ulkomaalaisen kohdatessamme osaamme silti vain yhden lauseen: ”How are you?” Tai olemme aina ajatellut, että kielen oppiminen tulisi aloittaa sanoista ”hei” ja ”kiitos”, jotta voisimme keskustella paikallisten kanssa ja matkustella.

Mutta entä jos kertoisin sinulle, että on olemassa tehokkaampi tapa oppia, joka ei tavoittelekaan ”sujuvaa keskustelua”, vaan käyttää kieltä avaimena avaamaan sinulle maailman, joka sinua todella kiehtoo?

Tänään haluan jakaa kanssasi tarinan. Tarinan päähenkilö on taiwanilainen tohtoriopiskelija, joka tutkii Bysantin historiaa Saksassa. Tutkimuksensa vuoksi hän pakotti itsensä tulemaan saksan, ranskan, muinaiskreikan ja latinan ”dekoodaajaksi”.

Kielten opiskelu etsiväpelinä

Kuvittele, että olet huippuetsivä ja olet saanut ratkaistavaksesi tuhat vuotta vanhan ratkaisemattoman tapauksen – Bysantin valtakunnan nousun ja tuhon mysteerin.

Tapaus on liian vanha, ja kaikki alkuperäiset asiakirjat (ensisijaiset historialliset lähteet) on kirjoitettu kahdella vanhalla koodilla (muinaiskreikaksi ja latinaksi). Ymmärtääksesi nämä ensikäden todisteet, sinun on ensin opittava murtamaan nämä kaksi koodia.

Mikä hankalampaa, viimeisen sadan vuoden aikana maailman parhaat etsivät (nykyajan tutkijat) ovat myös tutkineet tätä tapausta. He ovat kirjoittaneet valtavan määrän analyyttisiä muistiinpanoja omilla äidinkielillään – saksaksi ja ranskaksi. Heidän tutkimustuloksensa ovat ratkaisevia johtolankoja tapauksen selvittämiseksi, eikä niitä voi yksinkertaisesti jättää huomiotta.

Mitä tehdä?

Ainoa tapa on muuttua monikieliseksi ”superetsiväksi”.

Tämä historian tohtori on juuri tällainen ”superetsivä”. Hänen tavoitteensa ei ollut oppia tilaamaan kahvia latinaksi, vaan pystyä lukemaan Ciceron teoksia ja nähdä tuhannen vuoden historian sumun läpi. Hän ei opiskellut saksaa ja ranskaa jutellakseen niitä muiden kanssa, vaan voidakseen seistä jättiläisten harteilla ja ymmärtää huippututkimusta.

Huomaatko, kun oppimistavoite muuttuu ”arkipäiväisestä keskustelusta” ”mysteerien ratkaisemiseksi”, koko oppimisen logiikka muuttuu.

Sinun ”miksi”-kysymyksesi määrittää sen, ”kuinka opit”

Tämän tohtorin oppimispolku kuvaa täydellisesti tämän periaatteen:

• Muinaiskreikka ja latina: Vain lukemista, ei puhumista. Hänen opettajansa ei opettanut tunneilla ”Mitä kuuluu?”, vaan otti suoraan esiin Caesarin teoksen Gallian sota ja alkoi heti analysoida kielioppirakenteita. Koska tavoitteena oli kirjallisuuden lukeminen, kaikki opetus keskittyi tähän ytimeen. Hän opiskeli muinaiskreikkaa puolitoista vuotta eikä osannut edes käyttää sitä yksinkertaisiin tervehdyksiin, mutta tämä ei estänyt häntä lukemasta syvällisiä muinaisia tekstejä.

• Saksa ja ranska: ”Työkaluja tapauksen ratkaisuun”. Hänen oli käytävä syvällisiä akateemisia keskusteluja saksaksi ohjaajiensa ja opiskelutovereidensa kanssa, joten hänen saksan kielen taitonsa niin puheessa, kuuntelussa, lukemisessa kuin kirjoittamisessakin piti olla erinomainen. Ranska puolestaan oli välttämätön työkalu valtavan tutkimusaineiston lukemiseen. Nämä kaksi kieltä olivat hänen aseensa akateemisessa maailmassa selviytymiseen ja taisteluun.

Tämän tarinan suurin opetus meille on: Älä enää kysy ”miten opin kielen hyvin”, vaan kysy ensin itseltäsi ”miksi opiskelen sitä”.

Haluatko ymmärtää ranskalaisen elokuvan ilman tekstitystä? Haluatko lukea japanilaisen kirjailijan alkuperäisen romaanin? Vai haluatko kommunikoida kollegoiden kanssa ympäri maailmaa ja saada hankkeen valmiiksi yhdessä?

Mitä konkreettisempi ja kiireellisempi ”miksi”-kysymyksesi on, sitä selkeämmän suunnan ja sitä enemmän motivaatiota saat opiskeluusi. Et enää mieti ”tämä sana on hyödytön”, koska tiedät, että jokainen oppimasi sana, jokainen kielioppisääntö, on avain ”aarreaittaasi”.

Kieli on silta maailmaan

Mielenkiintoista on, että tämän tohtorin puhuttu englanti kehittyi itse asiassa Saksassa.

Hänen tutkimusalallaan oli tutkijoita eri puolilta maailmaa, kuten Ruotsista, Brasiliasta ja Italiasta. Kun he kokoontuivat yhteen, englannista tuli kätevin yhteinen kieli. Juuri tämä aito, ongelmanratkaisuun tähtäävä kommunikaatiotarve sai hänen englannin kielen taitonsa kehittymään harppauksin.

Tämä osoittaa juuri sen, että kielen olemus on yhdistäminen. Olipa kyseessä muinaisen viisauden yhdistäminen tai eri kulttuuritaustaisten nykyihmisten yhdistäminen.

Nykyisessä globalisoituneessa maailmassa jokainen meistä voi olla tällainen ”yhdistäjä”. Ehkä sinun ei tarvitse hallita neljää tai viittä kieltä kuten hän, mutta työkalun, joka voi rikkoa viestintämuurit milloin tahansa, omistaminen vie sinut epäilemättä pidemmälle. Nykyään chattisovellukset, kuten Intent, voivat sisäänrakennetun tekoälyn reaaliaikaisen käännöksen avulla auttaa sinua keskustelemaan vaivattomasti äidinkielelläsi ihmisten kanssa mistä tahansa maailman kolkasta. Tämä on kuin asentaisi ”universaalin kääntäjän” ajatuksiisi ja tekee yhteydenpidosta ennennäkemättömän helppoa.

Joten, älä enää pidä kielten opiskelua raskaana pakkotyönä.

Löydä se ”miksi”-kysymys, joka saa sydämesi sykkimään, ja se ”mysteeri”, jonka haluat ratkaista. Sitten käytä kieltä tutkimusvälineenäsi ja tutki rohkeasti sitä laajempaa maailmaa. Tulet huomaamaan, että oppimisprosessi ei ole enää tuskallista kamppailua, vaan yllätyksiä täynnä oleva löytöretki.